|
|
|
|
Tietoja eläintarhasta |
|
|
Kuten monessa ensimmäisen maailmansodan jälkeen itsenäistyneessä
valtiossa, myös Virossa päästiin kulttuurin ja talouden kehittämisessä
eteenpäin vastan toisen maailmansodan aattona, mutta keskustelut ja
toiveet nousivat esille jo heti itsenäistymisen rinnalla. Tallinnan
eläintarha avattiin 25. elokuuta vuonna 1939. Eläintarhan toiminta sekä
avajaiset oli pääasiallisesti silloin Eläintensuojeluliiton,
Luonnonsuojelun ja Matkailuinstituutin vastuulla.
Vuonna 1937 Helsingissä maailmanmestareiksi päässeet Viron
ammuntajoukkue oli tuonut Argentiina-pokaalin lisäksi Suomesta mukanaan
lahjaksi saadun ilveksenpoikasen Illun. Pienestä ilvespojasta tuli
ensimmäinen Viron eläintarhan asukas ja on tähän päivään asti vielä
eläintarhan ikonieläin. Kadriorgin puiston reunaan kehiteltiin
väliaikainen alue, jossa asukkaita pidettiin siihen asti kunnes
eläintarhalle löydettäisiin uudet tilat. Vuonna 1940 Viro liitettiin
Neuvostoliittoon, seurat ja liitot kiellettiin, joten Tallinnan
eläintarha siirrettiin kaupungin huostaan ja on edelleen
kuntaorganisaatio. Vuonna 1983 Tallinnan eläintarha siirrettiin
nykyiselle sijainnilleen Veskimetsa- eli Myllymetsän puistoon lähes 89
hehtaariselle alueelle.
Askel askeleelta eläintarhassa avautuu uusia tiloja: 1999
tropiikkitalo, 2002 lintulammet ja sisä-Aasian alue, 2004 alppinario ja
juovahyeenan tilat, 2006 amurinleopardin ja leijonien aitaukset, 2008
saivat japaninmakakit oman häkin ja norsujen sisätilat kunnostettiin,
2008 avattiin kurkiaitaus, 2011 rakennettiin pienten kissaeläinten
kokonaisuus, 2012 valmistui kenguruaitaus, 2013 rakennettiin
suippohuulisarvikuonoille tilat, 2014 valmistui aavikkoilveksen aitaus.
Vuonna 2014 valmistui myös kauan odotettu eläintarhan ympäristökeskus
yhdessä lasten eläintarhan kanssa, joka oli Tallinnan eläintarhalle
paras mahdollinen lahja 75. vuosipäivän kunniaksi. Vanhoissa
venäläisissä sotilasbarakeissa elelee vielä muutama eläin, mukaanlukien
jääkarhu, joiden elintilat vaativat uudistamista.
Tallinnan eläintarha sijaitsee noin 89 hehtarin kokoisella
alalla, jossa ulkoaitausten ja -häkkien tila on noin 26 hehtaaria.
Tallinnan eläintarhassa asustelee noin 10 000 eläintä ja yli 500 eri
lajia.
Yhdessäkään eläintarhassa ei ole mahdollista paneutua
kaikkiin eläinlajeihin. Näin on myös Tallinnassa, jossa erikoisuutemme
on juuri vuorikauriiden ja villilampaiden kokoelma. Lisäksi
eläintarhasta löytyy myös merkittävä määrä kotkia, korppikotkia ja
huomattava valikoima pöllö- ja kurkilajeja. Muissa eläinryhmissä
valikoima on hieman yksipuolisempi. Kuitenkin voimme todeta, että
eläintarhan 75 elinvuoden aikana koossa on pohjoisen jännittävin
eläinkokoelma ja eläinten lisääntyminen on ollut onnistunutta. Nämä ovat
suoria tuloksia työntekijöidemme tahdosta ja osaamisesta. Tallinnan
eläintarha oli ensimmäinen eläintarha Neuvostoliitossa ja vuonna 1989 se
hyväksyttiin kansainvälisen eläintarhojen järjestön (WAZA) jäseneksi ja
kymmenen vuotta myöhemmin eläintarhoja yhdistävän amerikkalaisjärjestön
(AZA) tukijäseneksi. Myöhemmin Tallinnan eläintarha on myös aktiivisesti
osallistunut alueellisten eläintarhajärjestöjen perustamisessa (EAZA ja
EARAZA).
Tallinnan eläintarhan missio on eläimiä pitäen ja niistä
huolehtien tehdä tieteellisiä tutkimuksia, kehittää ihmisten tietämystä
ja kulttuuri- sekä koulutustasoa ja olla mukana säilyttämässä sekä
palauttamassa eläinten luonnollisia elinoloja. Eläintarha toimii opetus-
ja tieteellisen työn pohjana niin perus- kuin korkeakouluille ja tarjota
kävijöilleen rentoutua luonnonläheisessä ympäristössä.
Lähde:
Tallinnan eläintarhan viralliset kotisivut (2018)
|
|
|
|
|